Alkuperäislähde
Alkuperäislähde
Mihin luottaa?
Sukupuun tietoja (faktoja) voidaan perustella pääsääntöisesti kolmella tavalla:
- alkuperäislähteiden todistuksella
- kirjallisuudesta saadulla tiedolla
- päättelyillä, jotka perustuvat edellisiin
Näistä on periaatteessa luotettavin alkuperäislähde eli asiakirja, johon fakta on kirjattu yksiselitteisesti ja varmasti luettavissa. Lisävaatimus asiakirjalle on, että faktan kirjaaja tai asiakirjan tuottanut taho on tunnettu ja luotettu. Asiakirjan tuottaminen hallinnollisella virkavastuulla, esim. väestökirjanpitäjänä tai veronkantajana, nostaa alkuperäislähteen luotettavuuden tasoa.
Jos kirjallisuuslähde on julkaistu, se on syntynyt tieteellisen työn tuloksena ja tekijä on ammattimainen tutkija, on oletettavissa että tieto perustuu tekijän hallinnassa olleisiin alkuperäislähteisiin. Jos tutkija ei kuitenkaan anna kunnollista kuvausta niistä, tiedon arvo heikkenee, vaikkakin siihen voidaan viitata kirjallisuudessa esitettynä mielipiteenä.
Hankalin on kolmas ryhmä eli päättelyt. Hypoteesit siitä, mitä ja milloin on tapahtunut menneinä aikoina, ovat välttämättömiä, koska kaikkiin faktoihin ei ole vielä löytynyt tai ei koskaan löydetäkään esim. alkuperäislähteiden tuhoutumisen vuoksi perustetta alkuperäislähteistä. Päättelystä ei pidä tehdä lähdettä, mutta päättelyn ketju perusteluineen kirjataan omana dokumenttinaan faktan yhteyteen.
Onko tutkijalla oltava hallussaan alkuperäinen lähde?
Vain rajatussa joukossa lähteitä tutkijalla on ainakaan pysyvästi hallussaan alkuperäinen asiakirja. Mm. perhe- ja sukuarkistoissa tämä on mahdollista. Hallinnan tutkija voi todistaa kirjaamalla asiakirjan arkiston (so. kenen hallinnassa asiakirja on) ja asiakirjasta kuvantamisella tehdyllä kopiolla.
Yleensä alkuperäiset asiakirjat ovat julkisten arkistojen hallinnassa. Jos arkisto on digikuvauttanut asiakirjan ja digikuvaa voi katsella verkossa ja digikuva on riittävän selkeä, sukututkijan kannalta asiakirja on alkuperäinen lähde ja siihen voidaan viitata sellaisena. Sukututkimuksen käyttäjän kannalta on suotavaa, että tutkija antaa asiakirjan viitatun kohden sisältävään digikuvaan hyperlinkin.
Asiakirjan todistusvoima
Asiakirjan alkuperäisyys ei takaa sitä, että fakta on varmennettu. Asiakirjan viitatun kohdan on oltava relevantti faktan kannalta, yksiselitteinen informaatioltaan ja selkeästi luettavissa. Asiakirjan todistusvoima heikkenee nopeasti, mitä pidemmällä ajallisesti tai paikallisesti tapahtuneesta fakta on kirjattu asiakirjaan. Esim. henkilön kuolintapahtumaan kirjattu ikätieto tai jopa syntymätieto on todistusvoimaltaan heikko, jollei kuolema ole tapahtunut välittömästi syntymän jälkeen.
Tiivistelmä
Sukututkimuksen faktoja pyritään ensisijaisesti perustelemaan viittauksilla alkuperäisiin lähteisiin ja näiden lähteiden todistusvoiman tulisi olla korkea faktan oikeellisuuden varmistamiseksi.
